Yhtiökokouksen esityslistan esityksestä ’kohta 20’.
Hei kaikille ja hyvää alkanutta viikkoa🤗
Taloyhtiömme hallitus on päättänyt pitää yhtiökokouksen koronapandemian aikana etäkokouksena. On tärkeää, että kaikki osallistuvat tulevaan kokoukseen; vain siten voi vaikuttaa taloyhtiön asioihin ja tuleviin taloudellisiin rasitteisiin.
Isännöintitoimiston järjestämässä Teams-harjoittelussa kävi ilmi, että yhtiökokouksiin ehdotetaan ennakkoäänestyksen järjestämistä. Ennakkoäänestyksen vastaukset vaikuttavat kokousten päätöksiin, jos osakas ei osallistu etänä ja äänestä uudestaan.
Mahdollista ennakkoäänestystä varten kaikkien osakkaiden kannattaa lukea tarkkaan tuleva yhtiökokouskutsu ja sen liitteet ennen, kuin vastaa mahdolliseen kyselyyn.
Hallitus on pyytänyt keskustelua yhtiökokouksen esityslistassa olevista asioista🤗
Itse lueskelin juuri ennakkotietona lähetettyä esitystä ja siitä nousi muutama asia esille:
Kohta 20.
Onko kohdassa mainittu ’korjausohjelma 2020’ nimeltään ’hanke’?
Hallitus esittää, että ko ’hankkeeseen’ osakkaat antaisivat luvan 200.000 euron lainalle.
Olen toiminut useissa eri taloyhtiöiden hallituksissa, joissa näin hintavat yksittäiset korjaushankkeet, kuten lasitiili/ikkunaremontti, ovat ensin hyväksytty suunniteltavaksi yhtiökokouksessa ja hallitukselle on annettu valtuudet pyytää useampi urakkatarjous ja korjaussuunnitelma. Vasta sen jälkeen (seuraavassa yhtiökokouksessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa) ovat osakkaat hyväksyneet/hylänneet hankkeen suunnitelman ja sen tiedossa olevat tarkat kustannukset.
Mielestäni on liian epämääräistä päättää kustannuksiltaan näin isosta projekteista ilman, että kustannukset ovat kohdennettuja (ns. korvamerkattuja) ja tulevan rahoitusvastikkeen suuruutta juuri ikkunaprojektin suhteen ei voida määritellä tai edes haarukoida. Muihin välttämättömiin ja pikaisiin toimenpiteisiin (lämmönjako ja hissikorjaukset) on ymmärrykseni mukaan taloyhtiöllä jo nyt varoja tilillään.
Taloyhtiössämme on vielä noin vuoden verran kaksi rahoitusvastiketta yhtiövastikkeen lisäksi. On kohtuullista, ettei osakas joudu maksamaan kolmea rahoitusvastiketta yhtiövastikkeen lisäksi. Tämän vuoksi sellaisen uuden lainan ottaminen, josta koituu uusi rahoitusvastike, on mielestäni liian kuormittaavaa osakkaita kohtaan.
Muutama selvennys ja korjaus Ullan pohdintaan.
1) Kohdan 20 korjausohjelmalla tarkoitetaan liitteessä 7 mainittuja toimenpiteitä.
2) Esitetyt kustannukset on kohdennettu juurikin mainittuihin hankkeisiin. Eli "korvamerkitty". Lainan maksimivaikutus on kerrottu asialistalla normaaliin tapaan. Hanke on valmisteltu niin pitkälle, että voidaan esittää mainittu kustannusarvio. Todelliset kustannukset voivat olla merkittävästikin pienempiä.
3) "Muihin välttämättömiin ja pikaisiin toimenpiteisiin (lämmönjako ja hissikorjaukset) on ymmärrykseni mukaan taloyhtiöllä jo nyt varoja tilillään." Tämä ei pidä paikkaansa. Kertynyt hoitokate ei riitä näihin toimenpiteisiin. Yhtiökokous ei viime vuonna hyväksynyt edellisen hallituksen esitystä hoitovastikkeen nostosta. Kassavaroja ei ole syytä pienentää alle suositusten.
4) Nykyiset kaksi rahoitusvastiketta saadaan maksettua loppuun 7/2023 (PO3) ja 12/2031 (PO5), ei siis ensi vuonna.
Kiitos Juha selvennyksistä!
Tuo rahoitusvastikkeiden keston tarkennus oli tosi tärkeä tieto!
Esityslistalla oleva ’hanke’ sisältää monta korjausprojektia.
Onko se silloin yksi hanke🤔
Korjauksia pitää tietenkin tehdä, kun niiden tarve on. Minua kuitenkin arveluttaa antaa euro-optio projektille, jonka sisältöä ei ole avattu. Tarkoitan rappujen ikkunoiden ja lasitiilien korjausprojektia. Se itsessään, yli 100.000euron arvoisena toimenpiteenä, voisi olla mielestäni yksi ja erillinen hanke.
Osakkaana haluaisin etukäteen kuulla, miten ko ikkunahanke aiotaan toteuttaa; tehdäänkö kaikki lasitiilet uusiksi, korvataanko ne ikkunoilla, uusitaanko vain pokia tai paikataanko niitä yms yms. Monta kysymystä ja näinkin kalliin ja näkyvän projektin toteuttamiseen toivoisin osakkailla olevan vaikuttamisen mahdollisuutta. Eri vaihtoehdot tietenkin myös vaikuttavat budjettiin.
Lisäksi se, joka yhdestä on oiva ja näppärä ratkaisu, ei välttämättä toisten mielestä ole. Osakkaiden päätösten tekemistä helpottaa, kun yhtiökokoukseen tuodaan selkeästi avattuja hankkeita.
Olen samaa mieltä Ullan kanssa. Osakkailla on päätöstä tehdessään oltava tarkat tiedot siitä, millaisia tarjouspyyntöjä on tehty, millaisia tarjouksia on saatu ja millä perustein hallitus esittää juuri tätä tarjousta hyväksyttäväksi yhtiökokouksessa. Se on vähintäänkin kohtuullista. Jos päätökset kaikesta huolimatta aiotaan tehdä etäkokouksena, yksilöidyt perustelut ovat ensiarvoisen tärkeitä. Isot hankkeet vaativat paljon rahaa ja lainan ottamista. Osakkaiden täytyy myös osata riittävän ajoissa varautua asumiskustannusten nousuun.
Juuri Ullan ja Jarin kirjoitukset ovat huomion arvoisia.
Taloyhtiöiden hallitukset eivät pyydä valtakirjaa isoille lainoille ilman tarjouksia ja tarkkaa suunnitelmaa. Osakkaat päättävät
Tässä listassa oli monta pienempää hanketta ujutettu samaan summaan.
Niistäkin,kuten aurikopanelit, lautojen lataus- ja sähköpistokkeet.
Jos vihreät arvot edellä mennään,
niin nämäkin asiat olisi avattava paremmin. Kuka sitoutuu ottamaan latauspaikan ja paljonko siitä veloitetaan. Lataus ei voi olla halvempaa kuin huoltoaseman lataushinta. Latauspisteen kustannus pitää kuolettaa lyhyessä ajassa. Kun nämä asiat avataan, saattaa olla, ettei paikkoja tarvita.
( tasapuolisuuden vuoksi myös kaasuautoille pitäisi saada tankkaus, niitäkin taloyhtiössä on.) vihreät arvot !
Listassa oli monta korjauskohtaa,jotka paisuttavat korjausvelkaa.
Esim. parvekkeet on korjattu 2001ja sitä ennen ne ovat toimineet 50 vuotta.
Nykyään lasitukset pitävät ne kunnossa.
Minusta lista on turhan kunnianhimoinen. Asuntoaan myyvälle hallituksen "korjausvelan" listat torpedoi kaupat.
lMonta muuta kohtaa on syytä avata ennenkuin lainaa otetaan.